Lottakahvila
Sisältöalue
Lottamuseo
Syvärannan Lottamuseo sijaitsee kansallisromanttisessa maisemassa Tuusulan Rantatiellä. Museon näyttelyt kertovat Lotta Svärd- järjestön historiasta ja lottien toiminnasta. Museossa pidetään myös vaihtuvia näyttelyjä, konsertteja ja esitelmiä. Museon yhteydessä toimii Lottakahvila eli Lottakanttiini, jossa voi nauttia kahvin herkullisten vanhan ajan kotileivonnaisten kera. Myös pula-ajan vastiketta on tarjolla ja kortille voi kerätä leimoja, kuten sota-aikana.
Aukioloajat: touko-syyskuu ke 11-19, ti,to-su 11-18. loka-huhtikuu ke 11-19, to-su 11-17.
Asiakaspaikkoja on sisällä 54 ja kesäterassilla 20. Vanhan ajan musiikki luo tunnelmaa.
Syvärannan Lottamuseo on museoammatillisesti hoidettu erikoismuseo, joka tallentaa lottien historiaa ja esittelee naisten vapaaehtoista työtä osana maamme historiaa. Museota ylläpitää Lotta Svärd- säätiö. Lottamuseo avattiin yleisölle vuonna 1996.
Museon päänäyttely, ´Lotan tarina – Vaadi aina enin itseltäsi´, on elämyksellinen ja koskettava näyttely, jonka lähtökohtana ovat lottien henkilökohtaiset kokemukset. Lotan komennukselle halki Suomen vierailija pääsee alkuperäisen lotan johdattamana. Multimedian avulla toteutettu lotan kertomus on yhdistetty samalta komennukselta kuvattuun valokuva-albumiin. Yhdessä alkuperäinen ääni ja valokuvat muodostavat ainutlaatuisen Lotan tarinan. Kosketusnäytöltä on mahdollista selata alkuperäisiä valokuva-albumeja.
Erikoisnäyttely ´Elämää Syvärannassa´ liittää Syvärannan osaksi Tuusulan Rantatien rikasta kulttuurihistoriaa. Syvärannan huvilapuutarhan loistoaika oli vuosina 1904-1916 venäläisen aristokraattiperheen omistaessa tilan.
Opastukset ja museopedagogiset tuotteet antavat lisätietoa lotista ja luovat opetusalustan eri oppiaineille; esimerkiksi pula-ajan teematyöpajoja on varattavissa koululaisille. Syvärannassa järjestetään myös klassisen musiikin konsertteja mm. joulun alla.
Museo on esteetön. Pieniä ryhmiä varten järjestetään opastus kiertävänä ja isoille alakerran monitoimitilassa, missä on power point- esitys juonnettuna. Museomyymälästä voi ostaa esimerkiksi ´Pikkulotan kultaiset sanat´ sekä Lotta Svärd-logolla varustettuja tuotteita, kuten astioita ja kynttilöitä. Myymälässä on myös Martta Wendelinin postikortteja myytävänä.
Lotta Svärd- järjestö sai alkunsa, kun Suomi kävi itsenäisyystaisteluaan. Tuolloin naisyhdistykset alkoivat tukea vapaaehtoista maanpuolustustyötä, mikä aluksi oli suojeluskuntalaisten harjoitusten ja kokoontumisten muonittamista, kunnes laajeni käsittämään myös huoltoa, varojen keräystä ja lääkintää. Tiettävästi ensimmäisenä nimeä Lotta Svärd käytti 19.11.1918 perustettu Riihimäen Lotta Svärd.
Sääntöjensä mukaisesti järjestön tuli toimia kansan puolustustahdon ja siveellisen kunnon kohottamiseksi ja avustaa suojeluskuntajärjestöä. Vuonna 1930 jäseniä oli jo 60 000. Järjestö kasvoi lopulta maailman suurimmaksi naisten aseettomaksi vapaaehtoiseksi maanpuolustusjärjestöksi. Vuonna 1944 siihen kuului noin 240 000 vapaaehtoista, mukaan lukien pikkulotat, joita oli noin 50 000.
Lotat vapauttivat toiminnallaan sotavuosina lähes 100 000 miestä maanpuolustustehtäviin. Näistä 50 000 lähti aseistettuna rintamalle. Suomen Lotta Svärd toimi esikuvina vastaaville pohjoismaisille järjestöille.
Lottien toiminta jakaantui jaostoihin, kuten varus- ja keräysjaosto, muonitusjaosto, lääkintäjaosto, toimisto- ja viestijaosto sekä valonheitinlotat. Muiden hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa tehtiin yhteistyötä. Pulavuosina annettiin vähävaraisille niin raha- kuin vaate-ja ruoka-avustuksia. Sotainvalidien, sotaorpojen ja sotaleskien avustaminen oli perinteinen auttamismuoto.
Lotta Svärd- järjestö lakkautettiin 23.11.1944. Monella komennukselta palaavalla lotalla ei ollut muita vaatteita kuin lottapuku, josta poistettiin tunnukset. Lotat arvostivat ja arvostavat suuresti pukuaan.
Rantatien Lottamuseo ja Lottakahvila sekä pihamaalle jatkuva näyttely yhdistävät ainutlaatuisella tavalla Tuusulanjärven kauniin maiseman historiaan ja kulinaarisiin antimiin. Suomen sotamenneisyydestä saa monipuolisen, elämyksellisen ja kattavan kuvan, samalla kun voi eläytyä aristokraattiperheen kodin viehättävään henkeen ja aistia menneitä aikoja kahvilassa tai terassilla.